Synttärionnea kultatytöllemme!
Synttäripäivän iloksi käytiin agiliitämässä Ojangossa. Hyi, törmättiin taas käärmeeseen, tällä kertaa metsäpolulla. Olkaa ihan oikeasti kaikki varuillanne Ojangossa liikkuessanne, niitä käärmeitä on siellä. Itse en uskalla pitää Nanaa lainkaan vapaana alueella, neiti kun ei ainakaan viime kesänä näyttänyt pelkäävän käärmettä, vaan oli menossa tekemään lähempääkin tuttavuutta. Onneksi huomasin ajoissa...
Tämän päivän treenilistalla oli sylkkärin ohjaus. Nana otti tapansa mukaan nokkiinsa, kun heti ei onnistunut. :D Sain kuitenkin motivoitua ja innostettua sen hyvin uudelleen treeniin. Tehtiin myös keinua ekaa kertaa kokonaisena estesuorituksena niin, ettei Nana vahingossa kiivennyt keinulle. Hyvältä näyttää, Nana ei arkaillut keinua laisinkaan.
Huomenna olisi tarkoitus karistaa muutamaksi päiväksi ainakin kaupungin pölyt ja suunnata mökkeilemään. Nana pääsee nuuskuttamaan metsätuoksuja, vaikka minähän tietysti stressaan vähän käärmeistä sielläkin... (Mikä se sellainen mami olisi, joka ei jatkuvasti vähän olisi syrän syrjällä...;)
Uusista lauman ulkojäsenistä en oikein ole kai edes muistanut kertoa, mutta mun perheen koirat ovat tuplanneet määränsä viimeisen puolen vuoden aikana. Vanhemmillani asuu Mantan lisäksi nykyään myös nyt noin 9 kk ikäinen Susu-shetlantilainen, yksi siskoistani otti Fiina-collievaavin (nyt n. 4kk) ja toisen siskon koiralauma sai jatkoa puolitoista viikkoa sitten Luna-sheltistä, joka asuu nyt Nemi-bortsun kaverina. Pientä pentukuumetta on, vilkuiltukin on vähän "pikkusiskoa" Nanalle, mutta toistaiseksi vielä vain vilkuiltu...
