Jumissa?

Suurena suunnitelmana oli ilmoittaa pikkukettu kanssani ensimmäisiin virallisiin agilitykisoihin helmikuun ekan viikonlopun kisoihin, jotka ovat oman seuran järjestämät. Pikkukettu on kuitenkin tässä viikon sisällä heittäytynyt piiiitkästä aikaa niin arvaamattomaksi, etten nyt varmaan uskallakaan...

 

Jos kelataan ajassa takaisin päin viime torstaihin, kun oltiin tuuraamassa nuorten koirien treeniryhmässä. Tulimme lämppälenkiltä hallille n. 15 minuuttia ennen treenien alkua, joten kun keinukin oikein sopivasti oli keskellä kenttää, ajattelin tehdä muutaman toiston keinulla ennen treenien alkua. Hyvin pian kuitenkin huomasin jonkun viljelleen lihapullaa pitkin kenttää, jopa putkien sisään. No, Nanahan on niiiiin nälkälapsi, kun herkkuja on tarjolla, joten se mennä nuuskutteli pitkin kenttää herkkuja etsien. Ei kelvannut leikki eikä neiti muutenkaan tehnyt elettäkään tullakseen luo, vaan väisteli mua, joten se 15 minuuttia menikin siihen, että sain koiran takaisin ruotuun, kiinni ja häkkiin rataantutustumisen ajaksi. Sama nuuskuttelu jatkui, kun oli meidän treenivuoromme. Nana tietää, etten hyväksy nuuskuttelua silloin, kun tarkoitus on treenata, joten kovasti taas vältteli minua, kun tietää joutuvansa kiinni tällaisesta käytöksestä. Nana meni siis hetkeksi takaisin häkkiin, ja tämän jälkeen alkoi treenaaminenkin jo maistua. Rata oli meille helppo, ainoa pikkuisen haastellinen kohta oli välistävedot (kolme välistävetoa putkeen). Viimeiselle mulla alkoi tulla kiire. Voisinkin liikkua reippaammin eteenpäin välistävedoilla, hieman enemmän koiran edellä. Treenin lopuksi yritettiin tehdä välistävetoja toisesta suunnasta. Tämä olikin huomattavasti haastavampi suunta eikä Nana tahtonut tulla millään hyppyjen välistä mua kohti, vaikka palkkailinkin siihen. Neiti ilmeisesti lopulta turhautui, kun meni taas nuuskuttelumoodiin.

 

Olin treenien päätteeksi tosi harmissani ja vähän raivoissanikin Nanan käytöksestä. Meillä kun ei ole aikoihin ollut minkäänlaisia motivaatio-ongelmia radalla. :( Nyt jälkikäteen olen myös miettinyt, voisiko Nana olla jumissa ja siksi sijaistoimintona käyttäytyi näin. Vai onko se vain niin herkkupeppu? Olen miettinyt, uskallanko ilmoittaa kisoihin koiraa, joka viime aikoina on tehnyt tällaisen tempauksen? Mitä jos se herkkänä koirana reagoi kisatilanteeseen nuuskuttelemalla? Kaikista ärsyttävintä on kuitenkin mun väistely, johon käytös johtaa. Epiksissä ollaan kyllä käyty kisaamassa onnistuneesti ja kisoja katsomassa, jolloin ollaan myös käyty tekemässä pientä treeniä lämppäesteillä eikä Nana ole kisahälinään reagoinut mitenkään. Silti mietityttää...

 

Maanantaina oltiin omissa treeneissä. Lihapullalöydöt taisivat edelleen olla muistissa, koska mun jutellessa kouluttajan kanssa, Nana pari kertaa yritti lähteä lihapullan etsintäretkelle. Pysähtyi myös putkessa siihen kohtaan, josta edellisellä kerralla löysi lihapullan. Neiti onneksi tällä kertaa lopetti nuuskuttelun heti, kun kielsin. Teki muutenkin oikein kivalla sykkeellä ja keskittyi treeniin. Kunnes radalla tuli vastaan keinu, joka olikin tällä kertaa aivan hirvitys. Nana oli tosi haluton menemään keinulle. Myös lopputreenin vauhti laski, ja lopulta keskeytinkin treenin, koska en halua treenata silloin, kun Nanan viretila ei ole optimi. Tehtiin treenin lopuksi keinun ihan alkeita, joista on keinu aloitettu. Ikään kuin muistuttaakseni Nanalle, että ihan tuttu juttu tämä keinu on, muistatko. Nana siis paukutteli etujaloillaan n. 10 cm:n korkeudelta keinua maahan ja sai pamahduksesta tonnikalaa palkaksi. Keinu olikin taas ihan mahtijuttu eikä nuppunen olisi malttanut lopettaa keinun pamauttelua lainkaan.

 

Edellisten treenien myötä päädyin siihen, että jätän nyt Nanan ilmoittamatta kisoihin. Voisihan sen periaatteessa pelkälle hyppyradalle ilmoittaa, mutta enpä taida viitsiä. Agilityradalle en sitä viitsi ilmoittaa, ennen kuin ollaan taas sujut keinun kanssa. Kovasti olen pohtinut Nanan viime treenien käyttäytymistä. Voisiko se olla jumissa? Pitäisi saada pikaisesti Nanalle aika hierojalle tai fyssarille. Vai voisiko lähestyvät juoksut aiheuttaa tällaista ailahtelevaisuutta? Juoksuahan odotan Nanalle tulevaksi helmikuussa, jos juoksuväli on sama 10 kk kuin se oli ekan ja tokan juoksun välillä.

 

Kerroinkohan muuten jo, Nana siirtyi barf-ruokinnalle vuoden vaihteessa. Ahneena olen tota koiraa pitänyt aina, mutta nyt jälkikäteen mietittynä, aikamoista ronkkimista oli nappuloiden syöminen siihen verrattuna, miten raakaruoka on neidille maistunut. Lisäksi en tiedä, kuvittelenko vain, mutta ihan kuin Nanan turkki olisi alkanut kiiltää enemmän?! Minkäänlaisia vatsaongelmia meillä ei ollut ruokinnan muuttumisen yhteydessä. Toistaiseksi kaikki raakaruoka on maistunut Nanalle tosi hyvin, ja sulanut hyvin.