Viime viikonloppu hurahti Kiljavan opistolla tiiviisti shelttien ja shelttiasioiden ympärillä. Ihan mahtavan hieno viikonloppu kaikin puolin!! Perjantainahan olimme apuna rakentamassa näyttelypaikkaa seuraavan päivän erkkaria varten. Samalla reissulla nappasimme mukaan Mysin. Vitsailtiin kasvattajan kanssa, että on tämäkin varsinainen "hae koiranpentu huoltsikalta"-tapaus, mutta todellisuudessahan siis olimme käyneet katsomassa Mysiä parikin kertaa kasvattajan kotona, joten tiesimme, millaisessa paikassa pennut ovat kasvaneet ja nähneet emän. Koska olimme molemmat osapuolet (kasvattaja ja me) tulossa perjantaina Kiljavalle, niin pennun luovutus tuntui kaikkein kätevimmältä hoitaa siinä samalla, kun perjantai oli meille muuten tosi hyvä päivä hakea Mysi kotiin. Edelleen olen kyllä onnellinen siitä, miten reippaasti Mysi otti haltuun ison palloiluhallin. Pienen, hetken kestäneen alkujännityksen ja vapinan jälkeen neiti mennä touhotti pitkin poikin hallia leikkien ja ihmisiin reippaasti ja avoimesti tutustuen. Niin makee!
Lauantaina olikin sitten erkkaripäivä ja olin ilmoittanut Nanan kehään. Pikkuisen aamulla harmitti lähteä näyttelypaikalle, kun mieluusti olisin jäänyt kotiin tutustumaan paremmin Mysiin. Mutta päivä meni ihan mukavasti, vaikka vähän harmittikin se, että periaatteessa oltaisiin voitu tulla pari tuntia myöhemminkin näyttelypaikalle, koska kehä oli vähän myöhässä ja ennen narttujen avointa luokkaa tuomari ja kehäsihteerit pitivät lounastauon, jota aikataulussa ei ollut mainittu. Useita tunteja näyttelypaikalla vierähti, mutta toisaalta olihan kuulumisiakin kiva vaihdella ja katsella kauniita koiria. Nana sai odotetusti laatuarvostelussa EH:n (tarkempi arvostelu "Nanan näyttelytuloksia"-sivulla). Kiva oli Nanan kanssa näyttelypaikalla olla. Neiti otti tosi lunkisti koko ajan. Ennen omaa kehää Nana lepäili rauhassa häkissään ja oman kehän jälkeen katseltiin yhdessä nuorten narttujen kehää, jossa äitini koira oli. Susulle hienosti ERI, mutta ei sijoitusta kilpailuluokassa. Nana rauhallisesti seurasi asioita ympärillään eikä ollut moksiskaan suuresta koiramäärästä, hälinästä, ihmispaljoudesta tai ahtaudesta.
Sunnuntaina suuntasin sitten vielä yksinäni ilman koiria Kiljavalle Etelä-Suomen Shelttien järjestämään Shelttipäivään, joka sisälsi tosi hyviä luentoja. Aamu alkoi jalostustoimikunnan esittelyllä ja ajankohtaisilla uutisilla. Jalostustoimikunta mm. esitteli tähän mennessä terveyskyselyllä kerättyjen tietojen yhteenvetoa. Tuohon terveyskyselyyn on valitettavasti vastannut vasta hyvin pieni osa shelttien omistajista ja toivoisinkin, että mahdollisimman moni vaivautuisi täyttämään kyselylomakkeen, jotta tietoa saataisiin kerättyä mahdollisimman paljon, eikä pieni otos vääristäisi tuloksia. Tuon terveyskyselyn tuloksissa oli kyllä monta kohtaa, jotka pistivät ajattelemaan rodun terveydentilaa. Tässä vielä linkki terveyskyselyyn: http://www.shetlanninlammaskoirat.fi/jalostus/terveyskysely/
Hannes Lohi luennoi tämän jälkeen koirien geenitutkimuksesta. Iltapäivällä puolestaan luennoi Juha Kares jalostus- ja harrastuskoiran luonteen merkityksestä sekä koiran rakenteesta ja liikkeestä. Koko päivä oli äärimmäisen mielenkiintoinen ja todella paljon jäi ajattelemisen aihetta mieleen. Päivä oli ehdottomasti hintansa väärtti. Lisää tällaisia tapahtumia! Jos jotain olisin päivään kaivannut, niin tilaa enemmän vapaalle keskustelulle, mihin kiinnittää erityisesti huomiota shelttien kohdalla ja kuinka viedä rotua eteenpäin niin terveyden, elinvoimaisuuden kuin luonneominaisuuksienkin osalta. Erityiskiitos päivän järjestämisestä Etelä-Suomen Shelttien aktiiveille, että tällaisia järjestetään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti